Levymessut ovat monelle vinyylinkerääjälle vuoden kohokohta, sillä yhdeltä messuosastolta saattaa löytyä sellainen harvinaisuus, jota on etsitty vuosikausia. Tässä artikkelissa käydään läpi, millaisia levymessuja ja keräilytapahtumia Suomessa järjestetään, miten niihin kannattaa valmistautua ja mitä ostajan on hyvä tietää ennen ensimmäistä messukierrosta.
Millaisia levymessuja Suomessa järjestetään
Suomalainen levymessukenttä koostuu useista erityyppisistä tapahtumista. Suurimmat messut järjestetään tyypillisesti messukeskuksissa tai isoissa saleissa pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, ja niihin osallistuu kymmeniä myyjiä ympäri maata.
Näiden rinnalla toimii pienempiä, usein paikallisten levykauppojen tai harrastajayhdistysten järjestämiä tapaamisia, jotka muistuttavat tunnelmaltaan enemmän kirpputoria kuin messua. Osa myyjistä on ammattimaisia levykauppiaita, osa yksityisiä keräilijöitä, jotka myyvät oman kokoelmansa duplikaatteja.
Kolmas kategoria ovat yksittäisten musiikkikauppojen omat tapahtumapäivät, joissa liike järjestää erikoismyyntiä, esittelee harvinaisuuksia tai kutsuu paikalle vierailevia myyjiä. Näissä tunnelma on usein rennompi ja neuvotteluvaraa enemmän kuin isoilla messuilla.
Record Store Day ja sen merkitys keräilijälle
Kansainvälinen Record Store Day on vakiinnuttanut paikkansa myös Suomessa, ja monet itsenäiset levykaupat osallistuvat siihen omilla tapahtumillaan. Päivänä julkaistaan rajoitettuja erikoisjulkaisuja, joita ei yleensä paineta uudelleen.
Tämä tekee päivästä sekä mahdollisuuden että sudenkuopan. Moni aloitteleva kerääjä olettaa, että RSD-julkaisut ovat automaattisesti arvokkaita sijoituskohteita – näin ei useinkaan ole. Suurin osa erikoisjulkaisuista päätyy muutaman vuoden sisällä takaisin markkinoille normaalihintaan, ja vain harvat, todella pienissä painosmäärissä julkaistut levyt nousevat merkittävästi arvoonsa.
Käytännön vinkki: jos tavoitteena on kuunnella levyä eikä spekuloida sen arvolla, RSD-julkaisu kannattaa hankkia vain, jos musiikki itsessään kiinnostaa. Käytettyjen vinyylien arvonarviointi perustuu moneen muuhunkin tekijään kuin painosmäärään, ja sama logiikka pätee uusiin erikoisjulkaisuihin.
Miten messuihin kannattaa valmistautua
Kokenut messukävijä ei kierrä osastoja sattumanvaraisesti, vaan tietää etukäteen mitä etsii.
Tee etsintälista. Kirjaa ylös artistit, levyt ja painokset, joita jahtaat. Isolla messulla pöytiä voi olla satoja, ja ilman listaa aika kuluu selailuun eikä löytämiseen.
Tarkista kokoelmasi aukot etukäteen. Moni ostaa messuilla duplikaatin, koska ei muista, onko levy jo hyllyssä. Kuvalista puhelimessa säästää turhat ostokset.
Varaa käteistä. Isoimmilla osastoilla kortti käy, mutta pienempien yksityismyyjien pöydillä käteinen on yhä useimmiten ainoa maksutapa, ja se antaa myös enemmän neuvotteluvaraa.
Saavu ajoissa, jos metsästät harvinaisuuksia. Parhaat löydöt katoavat usein ensimmäisen tunnin aikana. Jos taas etsit hyväkuntoisia peruslevyjä edulliseen hintaan, kannattaa tulla paikalle messujen loppupuolella, kun myyjät haluavat keventää kuormaa ennen kotiinlähtöä.
Levyn kunnon tarkistaminen messupöydällä
Messuympäristö on hankala paikka arvioida levyn kuntoa tarkasti, koska valaistus on usein huono ja aikaa vähän. Silti muutama perusasia kannattaa tarkistaa aina paikan päällä.
Nosta levy kirjekuoresta ja kallista sitä valoa vasten – naarmut ja pölyjäljet erottuvat parhaiten viistossa valossa. Tarkista kannen kulmat ja selkämys repeämien varalta, sillä ne vaikuttavat suoraan jälleenmyyntiarvoon. Kysy rohkeasti myyjältä, onko levy soitettu läpi ennen myyntiä; kokenut myyjä osaa yleensä kertoa tarkasti levyn kunnosta ja mahdollisista naksahduksista.
Soittolaadun lopullinen varmistus tapahtuu vasta kotona omalla laitteistolla. Levysoittimen oikea säätö vaikuttaa merkittävästi siihen, kuulostaako äskettäin ostettu levy niin hyvältä kuin sen pitäisi.
Yleinen myytti: vanha tarkoittaa aina arvokasta
Yksi sitkeimmistä käsityksistä messukävijöiden keskuudessa on, että levyn ikä yksinään nostaa sen arvoa. Todellisuudessa 1970- ja 1980-luvuilla painettiin valtavia määriä levyjä, joista suurin osa on edelleen yleisiä ja siten arvoltaan vaatimattomia.
Arvoon vaikuttavat ennen kaikkea painosmäärä, kysyntä, kunto ja se, onko kyseessä ensipainos vai myöhempi uusintapainos. Moni todella arvokas levy on julkaistu vasta 1990- tai 2000-luvulla pienenä eränä, kun taas jokin 1960-luvun massatuotantolevy voi olla käytännössä arvoton. Kannattaa siis arvioida jokaista löytöä yksilöllisesti sen sijaan, että luottaa pelkkään julkaisuvuoteen.
Muuta kuin vinyyliä – laajempi keräilykenttä messuilla
Vaikka vinyyli on messujen ydin, monilla pöydillä liikkuu myös muuta keräiltävää. CD-levyt ovat viime vuosina nousseet uudelleen keskusteluun, kun tietyt 1990-luvun erikoispainokset ja japanilaiset editiot ovat kasvattaneet arvoaan. CD-levyjen keräily on edullisempi tapa aloittaa kuin vinyylin metsästäminen, ja messuilla niitä löytää usein hyvin edullisesti laatikoista.
Vinyylin ja CD:n rinnalla pöydiltä löytyy myös julisteita, konserttiohjelmia, bändipaitoja ja muita fanituotteita. Näiden kunto ja aitous kannattaa tarkistaa yhtä huolellisesti kuin äänitteidenkin, sillä varsinkin vanhempien kiertueiden oheistuotteissa liikkuu myös jälkipainoksia.
Suomalaisten kansainvälisesti tunnettujen yhtyeiden – kuten Nightwishin, HIM:n, Children of Bodomin, Apocalyptican ja Lordin – varhaiset oheistuotteet ja rajoitetut julkaisut ovat oma keräilykenttänsä, jota näkee säännöllisesti messupöydillä. Sama koskee kotimaisen suomi-rockin ja indie-levy-yhtiöiden pienlevytyksiä, joita ei löydy enää verkkokaupoista.
Kenelle levymessut sopivat parhaiten
Aloittelevalle kerääjälle messut ovat oiva tapa oppia hintatasoa ja tutustua eri myyjiin ilman verkkokaupan hintavertailun tuomaa etäisyyttä. Kokeneelle keräilijälle messut taas ovat usein ainoa paikka, josta löytää tiettyjä harvinaisuuksia lainkaan, sillä moni yksityismyyjä ei koskaan listaa kokoelmaansa verkkoon.
Vinyylien keräily aloittajalle kannattaa aloittaa juuri messuilta, sillä siellä pääsee vertailemaan useita myyjiä ja hintatasoja samalla kertaa – toisin kuin yksittäisessä levykaupassa.
UKK
Milloin levymessuja järjestetään Suomessa?
Tapahtumia järjestetään ympäri vuoden eri kaupungeissa, ja isoimmat messut ajoittuvat usein syys- ja kevätkausille. Ajankohdat ja paikkakunnat vaihtelevat vuosittain, joten tarkin tieto kannattaa tarkistaa järjestäjän tai paikallisten musiikkikauppojen kautta.
Kannattaako messuilla tinkiä hinnasta?
Yksityismyyjien kanssa kohtuullinen tinkiminen on yleensä hyväksyttävää, varsinkin messujen loppupuolella. Ammattimaisilla levykauppojen osastoilla hinnat ovat useimmiten kiinteämpiä, koska ne perustuvat liikkeen normaaliin hinnoitteluun.
Voiko messuilta löytää aitoja harvinaisuuksia edullisesti?
Kyllä, mutta se vaatii tuntemusta. Moni myyjä tietää tarkalleen, mitä pöydällään on, mutta yksityiskokoelmien joukosta löytyy silti säännöllisesti aliarvostettuja löytöjä, koska myyjä ei ole ehtinyt tutkia jokaista nimikettä erikseen.
Yhteenveto
Levymessut ja keräilytapahtumat tarjoavat suomalaiselle musiikinystävälle jotain, mitä verkkokauppa ei koskaan pysty täysin korvaamaan: mahdollisuuden käydä levyä läpi käsin, jutella myyjän kanssa ja tehdä löytöjä sattumalta. Paras tulos syntyy, kun messuille menee valmistautuneena – etsintälista mukana, kokoelman aukot tiedossa ja realistinen käsitys siitä, mikä oikeasti nostaa levyn arvoa. Näin messukierroksesta jää käteen sekä hyviä löytöjä että opittua tietoa seuraavaa kertaa varten.
