Kitaran kielten valinta on yksi eniten soittotuntumaan ja ääneen vaikuttavista päätöksistä, jonka kitaristi tekee. Silti se jää monilta harrastajilta vähälle huomiolle – ostetaan kaupasta se tuttu tai halvin paketti, eikä mietitä sen enempää. Oikeiden kitarankielten löytäminen omaan soittotyyliin ja soittimeen voi kuitenkin muuttaa soittokokemusta merkittävästi.
Materiaalin vaikutus ääneen ja tuntumaan
Sähkökitaran kielten yleisimmät materiaalit ovat nikkeliseos, puhdas nikkeli ja ruostumaton teräs. Jokainen materiaali tuottaa erilaisen äänikuvan ja tuntuman.
Nikkeliseos (nickel-wound) on selvästi yleisin valinta ja löytyy suurimmasta osasta perusmallisia settejä. Ääni on neutraali ja tasapainoinen, materiaali sormiystävällinen – sopii lähes kaikkiin tyyleihin klassisesta rockista bluesiin.
Puhdas nikkeli antaa lämpimämmän, hieman tummasävyisemmän soundin. Se oli standardi 1950–60-luvuilla, ja vintage-soundia tavoitteleva tai blues-kitaristi saattaa pitää siitä eniten. Kielet tuntuvat myös pehmeämmältä sormille.
Ruostumaton teräs on kirkkain ja kovinkuuloinen näistä kolmesta. Se kestää hyvin hikoilua ja korroosiota, minkä takia se sopii tiheästi soittaville ja niille, joiden hikoilu syö kieliä normaalia nopeammin. Hinta on yleensä korkeampi.
Paksuus ratkaisee – gaugen valinta soittotyyliin
Kielten paksuus ilmoitetaan tuumansadesosina – esimerkiksi 009, 010, 011. Kokonaissetti merkitään usein ohuimman kielen mukaan. Sähkökitarassa suosituimmat setit ovat 009–042 ja 010–046.
Ohuet kielet (008–009) ovat helpompia taivuttaa ja sopivat aloittelijoille sekä nopeaan soittoon. Haittapuoli on ohuempi ääni ja alttiimpi katkeaminen voimakkaassa soitossa.
Paksummat kielet (011–013) antavat täyteläisemmän, massiivisemman soundin ja soveltuvat erinomaisesti drop-virityksiin tai raskaan musiikin soittamiseen. Suomalainen metallikenttä – Nightwishin ja HIM:n kaltaisten yhtyeiden tyylilaji – nojaa usein juuri paksumpiin kieliin, joilla saadaan riittävä jännitys ja volyymi myös alhaallaolevissa virityksissä.
Keskivälin setit (010) ovat hyvä kompromissi, joka toimii lähes kaikissa tilanteissa.
Akustisen kitaran kielet eroavat sähkökitarasta
Akustisen kitaran kielissä käytetään eri materiaaleja kuin sähkökitarassa, koska ääni syntyy mekaanisesti. Yleisin valinta on fosforipronssi, joka antaa lämpimän, hieman pyöreän soundin. Se sopii hyvin folk-, blues- ja singer-songwriter-tyyliseen soittoon.
80/20-pronssi – usein kutsuttu myös messingiksi – on kirkkaampi ja nasaalimpi. Se soi selkeämmin etenkin tuoreena, mutta menettää soinnikkuuttaan fosforipronssia nopeammin.
Klassiseen kitaraan laitetaan aina nailonkielet. Teräskielet voisivat vahingoittaa soittimen kaulaa ja runkoa, joka on rakennettu huomattavasti pienempää jännitystä varten. Tämä sekoitus on yksi yleisimmistä virheistä aloittelijoiden keskuudessa.
Päällystetyt kielet – pidempi ikä, erilainen tuntuma
Elixirin ja vastaavien valmistajien päällystetyissä (coated) kielissä kielen pinnalle on lisätty ohut polymeerikalvo suojaamaan korroosiolta ja lialta. Käyttöikä voi olla kolmesta viiteen kertaa normaalia pidempi.
Päällystettyjen kielten tuntuma on osalle soittajista liukas tai ”muovinen”. Osa taas ei koe eroa lainkaan – tai oppii arvostamaan sen, kun settejä ei tarvitse vaihtaa niin usein.
Hintaero on selvä: päällystetyt kielet maksavat huomattavasti enemmän per setti. Tiheästi soittavalle tai konsertoivalle muusikolle investointi on kuitenkin usein kannattava.
Yleinen harhaluulo kielten vaihtamisesta
Monet kitaristit vaihtavat kielet vasta, kun ne katkeavat. Se on liian harvoin. Kielet menettävät soinnikkuuttaan ja intonaatio kärsii jo viikkojen aktiivisen soiton jälkeen – vaikka kielet näyttäisivät silmälle ehjiltä ja tuntuma olisi edelleen tuttu.
Ammattilaismuusikot vaihtavat kielet ennen jokaista keikkaa tai vähintään viikoittain. Harrastajalle suositus on noin kerran kuussa aktiivisessa soitossa. Se on yksinkertaisin tapa parantaa soittimen sointia ilman muita hankintoja.
Kitaran hoitotuotteet – kuten kielten puhdistusliina tai kieliöljy – voivat pidentää käyttöikää merkittävästi pyyhkimällä hien ja lian kielen ympäriltä jokaisen soittokerran jälkeen.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä kitarankielten paksuutta suositellaan aloittelijalle?
Sähkökitaran aloittelijalle sopii parhaiten 009–042-setti, sillä ohuet kielet ovat helpompia taivuttaa eikä sormenpäät väsy niin nopeasti. Akustiselle kitaralle kevyt tai medium-light-setti (011–052) on hyvä lähtökohta.
Voiko sähkökitaraan laittaa akustisen kitaran kielet?
Ei suositella. Sähkökitaran mikrofoni (pickup) toimii magneettikenttään perustuen ja reagoi teräs- ja nikkeliseosjousisiin kieliin. Akustisen kitaran pronssikielet eivät aktivoi pickupia samalla tavalla, jolloin ääni jää hyvin heikoksi tai katoaa kokonaan.
Kuinka usein kitarankielet pitää vaihtaa?
Aktiivisessa harrastekäytössä kielet kannattaa vaihtaa noin kerran kuussa. Soinnikkuus heikkenee jo muutamassa viikossa hien ja hapettumisen takia, vaikka kielet eivät katkea. Päällystetyt kielet kestävät huomattavasti pidempään – jopa useita kuukausia normaalikäytössä.
Yhteenveto
Kitaran kielten valinnassa oleellista on ymmärtää kaksi perusmuuttujaa: materiaali ja paksuus. Materiaali – nikkeliseos, puhdas nikkeli tai ruostumaton teräs sähkökitaralle, fosforipronssi tai 80/20-pronssi akustiselle – vaikuttaa suoraan soundiin. Paksuus vaikuttaa soitettavuuteen ja äänivoimaan.
Aloittelija pärjää hyvin kevyillä tai keskipaksuilla nikkeliseosjousisilla kielillä. Kokeneempi soittaja voi kokeilla materiaaleja rohkeammin ja löytää oman suosikkinsa eri genreihin. Kieliä kannattaa myös vaihtaa säännöllisesti – se on nopein keino parantaa soittimen sointia heti.
Kannattaa huomioida myös, että soitinten korjaus ja säätö kuuluvat erikoistuneille soitinhuoltoliikkeille, vaikka monet musiikkikaupat tarjoavat myös perustarvikkeet kielten vaihtoon. Henkilökohtaista neuvoa omaan soittotyyliin saa parhaiten paikallisesta musiikkikaupasta, jossa asiantuntija osaa suositella oikean valinnan sekä soittimeen että budjettiin sopivasti.
