
Record Store Day on levykauppojen vuoden vilkkain päivä, jolloin rajoitettujen julkaisujen perään jonotetaan joskus jo edellisestä illasta. Tämä artikkeli on keräilijälle, joka haluaa ensimmäistä kertaa tosissaan tavoitella Record Store Day -julkaisuja, ja harrastajalle, joka on aiemmin palannut kassalta tyhjin käsin. Seuraavassa käydään läpi, miten tapahtuma toimii, miten jonotus kannattaa suunnitella ja milloin koko jonotus ei edes kannata.
Mikä Record Store Day on ja miten se toimii
Record Store Day sai alkunsa Yhdysvalloissa, ja ensimmäistä kertaa sitä vietettiin huhtikuussa 2008. Ajatus oli yksinkertainen: tuoda ihmiset takaisin fyysisiin levykauppoihin julkaisuilla, joita saa vain osallistuvista liikkeistä. Päätapahtuma järjestetään yleensä huhtikuun lauantaina, ja marraskuussa Black Fridayn yhteydessä on suppeampi erikoispainos.
Julkaisut ovat tyypillisesti LP-levyjä, 7-tuumaisia singlejä, 12-tuumaisia EP-levyjä, kuvalevyjä ja värivinyylejä. Mukana on myös jonkin verran CD-levyjä ja kasetteja. Painosmäärät vaihtelevat muutamasta sadasta useisiin tuhansiin kappaleisiin maailmanlaajuisesti, ja suomalainen levykauppa saattaa saada harvinaisimmista nimikkeistä vain 1-2 kappaletta.
Perussääntö on, että julkaisut myydään tapahtumapäivänä vain kivijalassa. Verkkomyynti alkaa yleensä vasta myöhemmin, maasta ja kaupasta riippuen. Kokenut keräilijä tarkistaa oman lähikauppansa käytännöt etukäteen, koska ne eivät ole kaikkialla samat.
Vinyylin uusi tuleminen 2010-luvulla teki päivästä Suomessakin ison tapahtuman. Helsingin, Tampereen ja Turun perinteiset levykaupat ovat vuosien mittaan vetäneet aamuisin pitkiä jonoja, ja pienemmissäkin kaupungeissa jonoja on syntynyt suosituimpien julkaisujen ympärille.
Rajoitettujen julkaisujen jonotus käytännössä
Jonotus alkaa listasta, ei kellonajasta. Virallinen julkaisulista ilmestyy tyypillisesti 4-6 viikkoa ennen päivää. Ammattilainen käy sen läpi heti ja jakaa nimikkeet kolmeen ryhmään: ehdottomat, toivottavat ja ne, jotka ostetaan vain jos niitä jää.
Seuraava askel on kysyä kaupalta suoraan, mitä se on tilannut. Kaikki liikkeet eivät saa kaikkia nimikkeitä, eikä jakelija aina toimita kaikkea tilattua. Moni kauppa julkaisee oman listansa sosiaalisessa mediassa päivää tai kahta ennen.
Saapumisaika riippuu siitä, mitä tavoittelee. Jos listalla on kansainvälisesti haluttu nimike, esimerkiksi suuren rock- tai metalliyhtyeen kuvalevy, 3-6 tuntia ennen avaamista ei ole liioittelua isossa kaupungissa. Jos kiinnostus kohdistuu kotimaiseen indie-julkaisuun tai jazz-uusintapainokseen, tunti riittää usein hyvin.
Huhtikuun aamu Suomessa voi olla pakkasen puolella. Retkituoli, termospullo ja lämmin kerrasto ovat perusvarusteita, eivät liioittelua. Moni jonottaja on oppinut tämän kantapään kautta Tampereen tai Oulun kylmällä kadulla.
Miten jono kaupan sisällä etenee
Useimmissa kaupoissa sisälle päästetään muutama asiakas kerrallaan. Joissain liikkeissä levyt ovat hyllyissä, joissain asiakas antaa listansa myyjälle ja levyt haetaan tiskin takaa. Jälkimmäinen tapa on reilumpi, mutta hitaampi.
Yleinen sääntö on yksi kappale per nimike per asiakas. Se estää trokareita tyhjentämästä hyllyä. Kaveri voi jonottaa puolestasi, mutta silloin hänkin seisoo jonossa koko ajan – paikanvaraus kesken jonotuksen on useimmissa kaupoissa kielletty, ja jonossa sen kyllä huomataan.
Maksaminen kannattaa tehdä mahdollisimman sujuvaksi. RSD-LP maksaa tyypillisesti 30-45 €, tupla-LP tai box 50-90 € ja 7-tuumainen 12-20 €. Viiden levyn saalis voi helposti nousta yli 200 euron, joten budjetti kannattaa lukita ennen kuin adrenaliini nousee.
Myytti: RSD-levy on aina sijoitus
Yleisin väärinkäsitys on, että jokainen Record Store Day -julkaisu nousee arvoon. Todellisuudessa merkittävä osa nimikkeistä myydään muutaman kuukauden päästä alle alkuperäisen hinnan. Väriversio tunnetusta albumista, jota on painettu useita tuhansia, ei ole keräilyharvinaisuus.
Arvoa säilyttävät lähinnä hyvin pienet painokset, aiemmin julkaisemattomat äänitteet ja artistit, joilla on uskollinen keräilijäkunta. Suomalaisista esimerkiksi Nightwishin, HIMin tai Children of Bodomin vinyylijulkaisut ovat perinteisesti kiinnostaneet keräilijöitä kansainvälisesti, mutta sekään ei takaa arvonnousua. Taustaa uusintapainosten ja alkuperäisten erosta löytyy artikkelista vinyylien uudelleenpainatukset ja alkuperäiset.
Toinen myytti on, että jonon kärjessä saa kaiken. Jos kaupalle tuli yksi kappale ja ensimmäinen jonottaja ostaa sen, toisena seisova jää ilman. Siksi listan priorisointi on tärkeämpää kuin pelkkä aikainen herätys.
Yleisimmät virheet Record Store Dayna
Kolme virhettä toistuu vuodesta toiseen:
Ei tarkistettu kaupan tilauksia. Jonotetaan neljä tuntia levyn takia, jota liike ei koskaan tilannut.
Listaa ei ole priorisoitu. Kun on oma vuoro, myyjälle luetellaan 15 nimikettä satunnaisessa järjestyksessä ja tärkein jää viimeiseksi – ja loppuu edellisellä asiakkaalla.
Ostetaan jälkimarkkinoilta heti samana iltana. Discogsissa hinnat ovat korkeimmillaan ensimmäisinä päivinä. Muutaman viikon odottaminen laskee hintaa usein 20-40 %, kun kaupat avaavat ylijäämänsä verkkomyyntiin.
Myös kunto kannattaa tarkistaa kassalla. Kuvalevyissä ja värivinyyleissä esiintyy painovirheitä, vääntyneitä levyjä ja naarmuja suoraan tehtaalta. Kauppa vaihtaa viallisen yleensä mielellään, mutta helpointa se on paikan päällä.
Milloin jonotus ei kannata
Kaikki eivät tarvitse aamuneljän herätystä. Jos tavoitelistalla on vain laajemmin painettuja nimikkeitä, levyt löytyvät usein vielä iltapäivällä tai seuraavalla viikolla kaupan verkkokaupasta. Pienemmillä paikkakunnilla, kuten Kajaanissa tai Savonlinnassa, kilpailu on usein lievempää kuin Helsingissä.
Toinen poikkeus koskee kotimaisia pienlevymerkkejä. Ne julkaisevat RSD-levyjä usein pienin painoksin, mutta myyvät osan suoraan omista kanavistaan tai keikoilla. Kysy suoraan levymerkiltä. Julkaisuaikataulujen ja ennakkotilausten logiikkaa avataan tarkemmin artikkelissa levynjulkaisut Suomessa ja ennakkotilaukset.
Record Store Day on myös kulttuuritapahtuma. Monet kaupat järjestävät pienkeikkoja, DJ-settejä ja alennusmyyntejä vanhoista levyistä. Ne jotka tulevat paikalle vasta iltapäivällä, löytävät usein loppuunmyytyjen RSD-levyjen sijaan hyvän käytetyn levyn tai kotimaisen yhtyeen bändipaidan. Samantyyppistä tunnelmaa tarjoavat levymessut eri puolilla Suomea, joissa keräilyharvinaisuuksia on tarjolla ilman yhden kappaleen rajoituksia.
Huomionarvoista on myös, että levykauppa ei ole soitinkauppa. Vaikka osa musiikkikaupoista myy kitaran kieliä, plektroja ja rumpukapuloita, soittimet ja niiden huolto hoidetaan yleensä erikoistuneissa soitinliikkeissä ja huoltoliikkeissä. Record Store Day koskee nimenomaan äänitteitä ja niiden oheistuotteita.
UKK
Voiko Record Store Day -levyjä varata etukäteen?
Useimmat osallistuvat kaupat eivät ota varauksia RSD-julkaisuille, koska tapahtuman sääntöjen tarkoitus on myydä levyt paikan päällä. Joissain kaupoissa kanta-asiakkaille on poikkeuksia, joten asiaa kannattaa kysyä suoraan omasta liikkeestä.
Montako levyä yksi asiakas voi ostaa?
Tyypillinen raja on yksi kappale per nimike. Eri nimikkeitä saa yleensä ostaa niin monta kuin haluaa, ellei kauppa ole asettanut kokonaisrajaa ruuhkan takia.
Mihin aikaan jonoon kannattaa mennä?
Isoissa kaupungeissa ja suosituimpien julkaisujen kohdalla 3-6 tuntia ennen avaamista. Jos tavoitteena ovat laajemmin painetut nimikkeet, tunti ennen avaamista riittää yleensä.
Viimeinen vinkki ennen jonoa
Onnistunut Record Store Day rakentuu kolmesta asiasta: priorisoidusta listasta, kaupan kanssa tarkistetuista tilauksista ja realistisesta budjetista. Jonon pituus ratkaisee vähemmän kuin moni luulee. Jos jokin jää saamatta, viikon tai kahden kärsivällisyys palkitaan usein paremmin kuin hätäinen osto jälkimarkkinoilta samana iltana.